Siinä yksin ollessaan tajuu paljon asioita. Kuten esimerkiks et mulla ei oikeesti oo enää kavereita.
Mulloli tyyliin 2 ihmisä kenelle soittaa ja toinen niistäkin oli kipeä, toinen nukkuu päivät ja valvoo yöt :D
Mulloli oikeesti pitkään aikaan kunnolla yksinäinen olo..Liikaa aikaa ajatella asioita.. Lapsestakaan ku ei niin ollu seuraa. Se joko huus leikkimatolla ponilelulleen tai sit se nukku :D
Onneks mun naapuri tarjos mulle kuitenki perjantaina kahvit ja tuli sitte istuu munkans lauantaina iltaa :)
Meillä oli kyllä hauskaa! :D
Naureskeltin paskoille jutuille ja laittauduttiin, ihan ittemme iloks vissiin :D
Sit räpsittiin noloja kuvia ja muutenkin urpoiltiin :)
Kuka sanoo ettei voi pitää hauskaa kun lapsi on kotona? pyh!
Mut eise kokoaika ollut ihan juhlaakaan. N. klo 21 koko viikonlopun, tää meidän pieni alotti aina hirveen raivoomisen. Ei oo nälkä, ei kylmä, ei kuuma, ja mitenkään päin ei oo hyvä..
Hetki me sitten jumppailtiin kaasuja mahasta hoitopöydällä ja se tuntu helpottavanki huomattavasti. Oli jonkinaikaa söpö, tyytyväinen vauva. Me kokeiltiin uutta yökkäriäkin :3 Se oli ihan sikasöpö :)
Kauaa se rauha maassa ei kuitenkaan kestänyt mutta onneks jaanakummin syliin oli sitten hyvä nukahtaa :) |
Kaikenkaikkiaan, suht rauhallinen, hullunhauska ja mukava viikonloppu :) En kuitenkaan ihan heti uudestaan meinaa koko viikonlopuks yksin jäädä. On tää kumminkin sen verran rankkaa :) Hatunnosto niille jotka vaan jaksaa yksinään!
Loppuhuipennukseks laitoin viel kuvan mun uudesta kaulakorusta :3 Mitä mieltä ootte? Eiks oo hieno ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti